Koronapäiväkirja

Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisen kuivakan otsikon, jonka olen nähnyt useammassakin blogissa viime aikoina. Jotenkin vain tuntuu, että tähän hetkeen on kiinnostavaa palata myöhemmin ja siksi kirjoitan nyt, vaikka ei ole varsinaista ydinasiaa. Minun arkeen hallituksen ohjeistus ihmiskontaktien vähentämisestä ei ole vaikuttanut ihan kamalan paljon. Olen ollut kohta vuoden ipanan kanssa kotona ja olen sitä edelleen. … Continue reading Koronapäiväkirja

Lokakuu on talvensuunnittelukuu

Lokakuun ankeudessa tupruttaa lunta ja tuulee pohjoisesta. Mitä suomalainen mutsi tekee? Pukee vauvan, tuuppaa sen vaunuihin ja jättää ulos koisimaan. Olisipa iltaisin lämpimään petiin nukahtaminen yhtä mutkatonta. Pohdin äsken sisälle tullessa, että onkohan joku lapsi joskus hautautunut kinokseen vaunuissaan? Tämä yksilö rauhoittuu ulos vielä tavallistakin paremmin, kun vaunujen sadesuoja läpättää tuulessa. Siitä tulee vielä hyvä … Continue reading Lokakuu on talvensuunnittelukuu

Luulin olevani lintujen ystävä

Niin laimeaa ja kirjallisesti laiskaa  kuin se onkin, on minun nyt lainattava Kyröä ja todettava, että kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin. Minun kotikotonani on kautta aikain talviruokittu lintuja pirtin ikkunan edessä. Siitä on sitten pieni Sanni oppinut tuntemaan talitiaiset, hömötiaiset, lapintiaset, urpiaiset, pulmuset (keväisin), punatulkut sun muut ahneet tirpat. On ollu itsestäänselvyys, että ruokintaa … Continue reading Luulin olevani lintujen ystävä

Terveisiä syrjäkylältä

Jos kertoisin asuvani paikassa, josta on autolla 20 minuutin matka lähikauppaan, kouluun, bensikselle ja päiväkotiin sekä 50 minuutin matka Suomen kolmanneksi suurimmalle lentokentälle, mitä sanoisit? Jos sanoisin, että työmatkaani kuluu noin 40 minuuttia, mitä tuumaisit siihen? Minulle taivastellaan aika usein sitä, kuinka korvessa me asumme. Niin kovin kaukana Rovaniemen keskustasta. Miten jaksat ajaa työmatkaa marraskuun … Continue reading Terveisiä syrjäkylältä

Kaksi koiraa ja vauva

Monessa huushollissa ihmisten elämä mullistuu lukuisilla eri tavoilla, kun siihen tulee vauva. Sen on positiivinen kriisi, jossa arki, parisuhde ja koti saattavat pyörähtää uuteen uskoon. Sanon "saattavat", koska jokaisen arki on erilainen ja yhden arkeen vauva solahtaa helpommin kuin toisen. Myös jotkut vauvat solahtavat erilaisiin arkiin toisia sukkelammin. Aika paljon ennen vauvan tuloa minulla tuli … Continue reading Kaksi koiraa ja vauva

Lauma on kasvanut taas

Jossakin vaiheessa elämä vain vinksahti näin, että itsekseen reissujaan suunnitteleva muija on muuttunut ympärilleen kaikenlaista jengiä haalivaksi laumasieluksi. Meitä on yksi lisää, tällä kertaa ihminen. Pikkunen, hyväntuulinen mutta arvonsa tunteva pieni tyttö syntyi kesän korvalla. Jos viime kesä oli hieno vaelluksineen, niin kyllä on tämäkin. Hengaan täällä meidän kotitalossa ja olen todennut, että vauva-arki ei … Continue reading Lauma on kasvanut taas

Tanskalainen maajussi ja muut esille tulevat asiat

Tänä kesälomana unelma-ammatikseni on muotoutunut tanskalainen maajussi. En tiedä missä siihen opiskellaan mutta valmistuminen edellyttää melko varmasti iloista meininkiä, hyvin perinteitä kunnioittavia maalaispuuhia sekä villapaitoja kelissä kuin kelissä. Samat asiat sopivat mielestäni myös Suomen kesään todella hienosti. Todennäköisesti loman loppuessa realisoituu, minkä verran aikaa ja rahaa maajussipuuhiin on oikeasti käytettävissä, mutta pitäähän ihmisellä olla tavoitteita. … Continue reading Tanskalainen maajussi ja muut esille tulevat asiat

Lauma kasvaa koiran verran

Yli puoli vuotta pohdiskelua, tunnusteleva kysely kasvattajalle ja pari vuotta lyhyt muisti. Kohtuullisesti käyttäytyvä aikuiskoira, keskusteluja lapinporokoiran omistajien kanssa ja kas - joulukuussa olinkin jo maksanut varausmaksun Uniaavan kennelin Tiinalle ja sitä myöten meille tulee porokoira. Porokoira siksi, että yksi hirvien perässä hulmuava jahtikoira riittää nyt ja poroissa meillä olisi työtä sitä kaipaavalle. Meille saapuva … Continue reading Lauma kasvaa koiran verran

Vuodenvaihde parhaassa seurassa

Minun uusi vuosi vaihtui räväkästi kahdestaan kotona koiran kanssa. Ah, miten rentoa. Vaihdoin kesällä työpaikkaa ja ensimmäisen puolivuotisjakson jälkeen olen viettänyt kaksi viikkoa joululomaa. Tämän kaksi viikkoa olen ollut kotona. Hiihtänyt talvisessa metsässä, ulkoillut koiran ja Hellun kanssa, kolannut jatkuvasti satanutta uutta lunta. Pusersin loppuun myös syyskauden toisen villapaidan, tämä kirja on saanut minut hullaantumaan … Continue reading Vuodenvaihde parhaassa seurassa

Käsiloma

Kesälomasuunnitelmani menivät heittämällä uusiksi, kun toissa sunnuntaina lensin laukassa hevosen selästä ja mursin vasemmasta ranteestani kaksi luuta. Olisin halunnut kirjoittaa aluillaan olevasta harrastuksesta iloisempaan sävyyn, mutta tällaista tällä kertaa. Käsi on ollut kipsissä toista viikkoa ja nyt kun House of Cardsista ei ole enää tuotantokausia jäljellä, olen aktivoitunut. Hellu jäi viikon porolomalle juhannukselta. Säät ovat … Continue reading Käsiloma