Olen etuoikeutettu

Vai voiko joku muuta väittää näitä viime sunnuntaisia kuvia katsoessa? Kolme kuukautta vuoden parasta aikaa edessä päin. Kesästä haaveilijat vaietkoon, this is it. No filter. Enempää kuvia ei malttanut ottaa. Olimme hellun kanssa porotöissä tekemässä heinäjälkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että ripottelemme poroille hannujakerttu-henkisesti heiniä, jotta ne hoksaisivat lähteä kiputtelemaan kotiaitausta kohti parempaan talteen lopputalveksi. Mie … Continue reading Olen etuoikeutettu

Advertisements

Lumikammi, ensimmäinen yritys

Nyt on yksi päähänpinttymä totetutettu ja rakensin viime perjantaina lumikammin, mallia takapiha. Oli oikein kätevää lappaa lumikasa sopivaksi päivällä, odottaa kovettumista sisätiloissa ja sen jälkeen kovertaa kolo, käydä saunassa, katsoa sohvalla True Detectiviä ja painua ulos nukkumaan. Pakkasta oli kammin rakentamisen alkaessa suopeat -18 astetta, mutta iltaa kohti se laski -25 asteeseen. Hyr. Lisäksi kaivoin … Continue reading Lumikammi, ensimmäinen yritys

Bensaa suonissaan

Nyt on tunnustettava, että minun sisälläni kamppailevat usein humanistinen hamppukassityttö ja kaikesta hauskasta pitävä kulutusjuhlija. Hamppukassityttö ostaa kaupasta luomukahvia ja se toinen mimmi iloitsee maasturilla ajamisesta myös kaupungissa. Joissakin tilanteissa nämä elävät sulassa sovussa, mutta joskus toinen antaa toiselle pataan kuusnolla. Hyvin usein humanisti saa pataan, koska se itse ei usko väkivaltaan. Moottorikelkkailu on harrastuksena … Continue reading Bensaa suonissaan

Hetkiä kuvissa

Pakkas- ja rokulipäivän ratoksi tyhjensin järkkärin ja huomasin, että onhan sitä tullut kuvailtua. Tässä siis sekalaisia kuvia joululta ja vuoden alusta. Jouluaatonaatonaattona hellun kanssa suuntasimme Santavaaraan Kuninkaanlaavulle. Pakkasta oli ja Supura pääsi todelliseen testiin kun ajeltiin vaaran päälle nousevaa metsätietä, joka oli käytännössä muuttunut jo kelkkareitiksi. Muita ei laavulla näkynyt ja oli hauska katsella maisemia … Continue reading Hetkiä kuvissa

Lintutietäjät hoi!

Pengoin kuukauden ajalta järjestelmäkameran kuvia, ja sieltä löytyi kuva outolinnusta. Rääkätyn näköinen tiasen kokoinen lintu on vieraillut vanhempieni lintulaudalla, ja jouluna nappasin siitä tärähtäneen kuvan. Mikä tuo on? Onko se vain joku pöllähtänyt tavislintu, teeren ja varpusen avioton lapsi vai joku muu? Ei löytynyt lintukirjoista vastausta.  

Rompetta, rompetta

Aika monessa aallonharjalla olevassa lifestyle- tai muotiblogissa pukataan vimmalla tavaraa ja vaatetta kiertoon tähtäimessä askeettisempi elämä ja selkeämpi koti. Luopuminen vapauttaa ja särmät vaatekomerot saavat mielen upeaan zen-tilaan. Hankitaan vain tarpeellista ja varmasti käyttöön tulevaa. Mie allekirjoitan tämän täysin, kotioloissa vähemmän on enemmän ja on kiva, kun turhaa kamaa ei tursua kaapeista. Minulla ei ole … Continue reading Rompetta, rompetta

SNÖYSHUUING

Flunssa saa kummia aikaan. Kun makaa sohvalla pari päivää tyhjänpanttina, jopa lumikenkäily alkaa tuntua ajatuksissa suurelta huvilta. Minulla on ollut sitä kohtaan kauhea asennevamma (hidasta, tylsää ja työlästä), mutta koiranpenskan kanssa vaikuttaa sopivalta urheilulta. Koira pääsee hangessa vain loikkimalla tai möyrimällä, joten oma hidas eteneminen ei haittaa. Kunhan vain saa penskan väsytettyä niin ettei se … Continue reading SNÖYSHUUING

Talvikengät – Kun mikään ei riitä

Talvikengissä tosiaan mikään ei tunnu riittävän, kahdessa mielessä. Joskus varpaita palelee vaikka kuinka niitä vuoraisi, ja toisaalta määrällisesti talvikenkiä ei ilmeisesti voi olla liikaa. Jätetään nyt asvaltille tarkoitetut kengät laskuista ja keskitytään harrastuspopoihin. Viime talvena tinkasin itselleni hellun kelkkakauppojen ohella kohtuuhintaan Ne Ainoat Oikeat Powerbootsit. Näistä ilmeisesti liikkuu markkinoilla monenlaisia kopioita. En  tiedä niiden paremmuudesta … Continue reading Talvikengät – Kun mikään ei riitä

Ei mikään vuosikatsaus

Mutta sanon silti, että tähän vuoteen on mahtunut aika paljon tapahtumia. Valmistuin, olin työtön, sain töitä, opiskelin vähän ekstraa, koira tuli taloon. On se aika iso asia luoda nahka opiskelijasta työntekijäksi, ja välillä se on kiristänyt pipoa ja leukaperiä paljon. Onneksi erä- ja retkeilyhommat on keksitty, pysyy järki päässä! Ja fiksuimpia päätöksiä vuonna 2014 oli … Continue reading Ei mikään vuosikatsaus