Patikkakauden korkkaus

Olin suunnitellut lähteväni itsekseni nyt alkukesästä Hetta-Pallakselle. Eräopasporukasta kuitenkin tarjoutui innokasta matkaseuraa, joten läksinkin reissuun yhdessä erään opiskelukaverin kanssa. Kahden viikon lähiopetusjaksolta oli hyvä jatkaa samalla draivilla patikalle. Kävelimme reitin perinteiseen suuntaan “ylhäältä alas” rivakasti kolmessa päivässä, joista ensimmäinen oli tynkä, sillä pääsimme matkaan vasta viiden aikoihin bussiaikatauluista johtuen. Tappurin kyltti näytti Hetta 19 kun saavuimme sinne yhdeksän jälkeen illalla. Joko kyltit eivät ihan täsmää, tai se tarkoittaa nimenomaan Hetan kylää. Pidimme taukoja ja nousimme Pyhäkerolle, joten vauhtimme olisi pitänyt olla aika jäätävä jos 19 kilometriä menisi neljässä tunnissa. Ei se todellakaan sitä ollut.

IMG_3523

Hetta-Pallaksen maisemat olivat vaikuttavammat kuin luulin, en ole siellä koskaan aikaisemmin käynyt. Lunta oli paikoitellen reilustikin eikä hanskoista tarvinnut luopua kovin usein, mutta sadetta koimme vasta viimeisillä kilometreillä. Selvästikin vaelluskausi on pääsemässä vauhtiin, sillä väkeä tuli vastaan tämän tästä. Uusi teltta jäi kuitenkin korkkaamatta, koska tuvissa sattui olemaan meidän kohdallamme tilaa enkä suoraan sanottuna kehdannut pakottaa matkaseuralaista nukkumaan telttaan vain siksi että se on uusi. Yksin olisin varmaankin jörröttänyt teltassa periaatteestakin, vaikka nyt voin myöntää että Montellin maja oli aika hurmaava yöpaikka.

IMG_3556

Pidimme matkaseuran kanssa toisinaan ihan reilua hajurakoa ettei kummankaan tarvitse tuijottaa toisen rinkkaa jatkuvasti. Vetovuorot vaihtelivat. Jos olisin ollut Hellun kanssa liikkeellä, olisin saattanut hermostua jos minua ei olisi odotettu juoma- tai kuvailutaukojen aikana. Nyt oli aivan sama, menkööt vaan. Kumma juttu ;) Oletteko te vaeltaneet puolituttujen kanssa vai valikoitteko seuranne tarkkaan ja harkitusti? IMG_3542

Ajatus itsestä kävelijätyyppinä vahvistui taas. Tällaisella säpäkällä parin yön vaelluksella tykkään reippaista päivämatkoista ja liikkeelläolosta. Toki maaston haastavuus vaikuttaa, mutta en jaksa sellaista turhaa lööbailua. Ehkä se tunnelmointi tulee iän ja kokemuksen myötä. Mie nautin kyllä maisemista ja ympäristöstä liikkellä, kun joku vastaantulija päivitteli etenemistämme. “Muistatteko te katella maisemia ollenkaan?”. No muistetaan, kiitos vain, ehdin vähän kuvatakin. Ja naureskella potpottaville kiirunoille:

IMG_3543

Mitään syvällisempää analyysia tästä reissusta ei nyt irtoa, mukava patikka oli. Yksi hernekeitto paloi avotulella pohjaan ja maistui kamalalta ja hetken mielijohteesta pakatut tuikut toivat paljon iloa tuvan takanreunalla. Ja aika paljon tuli koiria tuolla vastaan ja tuli haikeus, sillä kyllä Voitonkin olisi jo voinut ottaa mukaan. Mutta eiköhän me ehditä sen kanssa vaeltaa ja ensi reissu on varmaan parempi tehdä tuttuna kolmikkona tai kahdestaan hurtan kanssa.

IMG_3551

Kun on hyvät kamppeet voi ottaa kelissä kuin kelissä lappilaisesti miefien: IMG_3562

Advertisements

Ensituntumia eräopasopinnoista

Kahden viikon ensirysäys eräopasopintoja on takanapäin. Opettajat painuivat kesälomille ja me opiskelijat itseopiskelemaan. Tätä kivaa riittää sitten liki elokuun puoliväliin saakka. Ohjeeksi annettiin omatoimista maastossa liikkumisen harjoittelua sekä reitti- ja omavalvontasuunnitelmat syksyllä toteutettavalle Lemmenjoen vaellukselle. Lisäksi pitää koota pahamaineinen neljänkymmenen kasvin kasvio. Muistaakseni joskus iloitsin, että peruskouluaikana onnistuin välttymään kasvion teolta. Katala tehtävä hyökkäsi takaa ja puri kankkuun. Jaa, että minä liimaisin kuivia varpukäkkyröitä kansioon niin, että ne voisi siitä jopa tunnistaa? Sallikaa mun nauraa. En kertakaikkiaan ole askartelijatyyppi. Homma hoituu onneksi myös valokuvaamalla, joten toteutan kokoelman ehdottomasti digitaalisesti ja jaan sen teidänkin ihailtavaksenne täällä. Tässä yksi koulun maastoreissulla näpsäisty kuva, kuka tunnistaa?

IMG_3477Kahden viikon aikana tuli aika paljon asiaa käytyä läpi, osa tuttua kauraa, osa sellaista josta on hyvä aina muistuttaa, ja osa ihan uutta. Eniten minua kiinnostavat nimenomaan alan yrittäjyyspuoli ja turvallisuusnäkökulma eräoppaan työssä. Olen ehkä vähän pösilö, kun aivan innostuin omavalvontasuunnitelmatehtävästä. Eräs jututtamani eräopas kertoi, että koulutuksesta saa todella paljon mutta toisaalta jotakin itsestä retkeilijänä myös katoaa, ja se liittyy nimenomaan turvallisuuteen ja vastuuseen. Omatoimiretkeilijällä eivät nämä hommat ole ehkä niin justiinsa aina, mutta asiakkaiden kanssa kaikki riskit pitää ennakoida ja tiedostaa, eikä tätä ehkä saa napsautettua koskaan pois päältä. Onko eräopaslukijoilla kokemusta moisesta ilmiöstä?

Parin viikon aikana totesin myös, että kartan käyttöä voisin vähän reenata kesän aikana. Osaan käyttää kompassia ja osaan lukea karttaa, mutta jo viime viikonlopun vaelluksella totesin että olen karttaa lukiessa liian jästipää. Jos kuvittelen olevani jossakin, niin pidän siitä kiinni kynsin hampain vaikka ympäristökin kertoisi muuta. Huvittavaa sinänsä, mutta myös asia josta pitäisi päästä eroon. Olen ehkä myös liian GPS-orientoitunut ihan vain koiratutkan jatkuvan käyttämisen takia “poronpoluilla” kulkiessa. Toisaalta tämä on myös positiivista: osa opiskelijaryhmästä oli ihan kujalla heti kun teknologia otettiin esiin. Joillakin se suorastaan inhotti. Minun on tosi vaikea ymmärtää näitä koulukuntia, joista toinen vannoo vain kompassin ja toinen gepsin nimeen. Molempi hyvä, tilanteesta riippuen. Gepsistä voi loppua virta mutta kartan voi viedä vaikka tuuli.

IMG_3499

Maastoruokapäivänä pääsimme testailemaan erilaisia keittimiä, mikä oli tosi hyvä juttu, koska mie olen niin vanhanaikainen, että keittelen safkat Marinolilla ja Trangialla. Jospa sitä päivittäisi edes kaasukeittimen Trangiaan. Jopa Juuvi oli mukana, ja se oli kiva mutta hidas. Keittimet kisasivat kuivatuista aineista tehdyn jauhelihakeiton kokkaamisessa. Koululla on kuivauskaappi, joka on opiskelijoiden hyödynnettävissä ja kokeilimmekin kuivata siinä vaikka sun mitä. Tämä kuivaushomma oli minulle sarjassamme uudet asiat ja olen melko vakuuttunut. Tällainen jauhelihansyöjä haluaa jii-lihansa myös reissussa. Alla erään koulupäivän alkuruoka, pääruoan kohdalla hermot eivät kestäneet ja söin sen ennen kuin muistin kuvaamisen. I<3FOOD.

IMG_3502

Suuntimia

Täällä on liikuskeltu uusien ja elämässä perustavanlaatuisten kysymyksien äärellä, ihan vaan tyyliin mitä haluan tehdä isona ja missä haluan asua isona. Tästä syystä lyhyiden ja ytimekkäiden blogipostauksien teko on ollut ponnisteluiden takana, kun tekisi mieli oksentaa kaikki päässä pyörivät asiat tänne someen kerralla ja sellaisenaan. Ja sehän olisi tosi järkevää ja tarkoituksenmukaista… Ajatuksenvirta yleensä toimii aika heikosti lukijan näkökulmasta, joten koitan pureksia jutut palasiksi. Paneudutuaan siihen, mitä haluan tehdä isona.

Olen siis mediakasvatusta lukenut kasvatustieteen maisteri (olen kasvatustieteilijänörtti), lisävarusteenani on opettajan pätevyys. Laskujeni mukaan Rovaniemellä on noin tsiljoona työtöntä kasvatustieteen maisteria ja oppilaitokset kiristävät ja kuristavat resursseja ja määräaikaisia laitetaan jo kilometritehtaalle. Ei hyvä, vain huono. Viihdyn kouluttajana, mutta vihaan homeongelmaisia, harmaita luokkia. Haluaisin olla pihalla. Mediakasvattaja tietää, että netin someineen saa sinnekin tarvittaessa. Jos joku nuori sälli ei tiedä mitä tekisi tulevaisuudessa, se todennäköisemmin saa siihen paremmin ideoita vuollessa kiehisiä tulilla kuin pelatessa farmheroessagaa läppärillä luokan perukoilla. Näin minä ajattelen.

Ratkaisu ongelmaan: back to school. Aloitin viime viikolla eräopasopinnot ja olen hankkimassa sieltä kättäpidempää oman ja tulevaisuuden toivojen tulevaisuuden varalle. Mie luotan kyllä omiin luonnossaliikkumistaitoihini, mutta en haluaisi viedä mitään ryhmää maastoon pelkällä mutulla. Ja koska duunit on pätkäduuneja, myös eräoppaan hommat sesonkien aikana kiinnostavat vilpittömästi. Munat moneen koriin ja sitä rataa. Eikä koskaan voi tietää mihin elämä heittää, mutta nyt on kurssi melko kivasti kohdillaan. Ja oppiminen on aina kivvaa! Tulen jatkossa kirjoittamaan tänne siis myös eräopasopiskeluun liittyvää sisältöä.