Tunturipuolikas Pyhällä

Täällä mie tulen, trendien perässähiihtäjänä. Osallistuin alkukuusta elämäni ensimmäiseen polkujuoksutapahtumaan. Siellä hipsin, loikin ja kömmin puolimaratonin omin jaloin maaliin. Mainio ja vaihteleva reitti sai minut vannomaan, että en ikinä juokse asfalttimaratonia jos tuollainenkin on mahdollista. Todellisuudessa matkasta juoksin ehkä puolet ja kävelin puolet, koska lähdimme liikkeelle sekalaisella porukalla osittain retkeilymeiningillä. Remmissä olimme minä, Hellu, Ystävä … Continue reading Tunturipuolikas Pyhällä

Advertisements

Karvapaloja

Mie olen herkkä saamaan vaikutteita. Löysin ihanan blogin, jossa pääosissa on tassuja ja kuonoja. Se löytyy täältä ja saa huokailemaan ihastuksesta. Olen pitkin kesää maannut mättäikössä/heinikossa kameran kanssa eräopaskasvion takia. Äsken tulin kuvaamasta kanervia ja minua odotti unelias koira, joka joutui kestämään tovin sulkimen napsetta ja amatöörikuvaajan ähinää. Tämä osa heiluu joko iloisen letkeästi tai … Continue reading Karvapaloja

Finnkampen

Suomalainen ja ruotsalainen päättivät lähteä retkelle. Ruotsalainen valitsi kohteekseen kuuluisan Kebnekaisen seudun sen komeimpien maisemien ja tunturikeskuksen hyvän palvelun perusteella. Hän pakkasi mukaan reipasta urheilumieltä, tyylikkään ja toimivan ulkoiluasun ja suuntasi koko perheen voimin tunturiin. Suomalainen mietti suunnitellessaan, että mikähän kansallispuisto on vähiten kansoitettu ja kapeimmin poluin varustettu. Parasta olisi reitti muttei polkuja. No, onneksi … Continue reading Finnkampen

Kun huomaan lenkittäväni Reetua

Olen lukenut siitä, kuullut siitä puhuttavan ja ajatellut sen olevan puoliksi legendaa. Mutta ei, oireet ovat selvät ja meidän sessestä on tullut Frederik. Uroskoiran murrosikä is in da house. Jos tuo nyt ei ole mitenkään superotottelevaiseksi koulutettu koirapoika ollut aiemminkaan, niin nyt tämä on jo vähän koomista. Kaikki kokeillaan. Jos juntturoin tähän pihalle, niin onkohan … Continue reading Kun huomaan lenkittäväni Reetua

Missä on Nils?

Kungsledenin haltuunotosta on kehkeytymässä minulle pitkän linjan prosessi. Pari vuotta sitten kävelin ohikulkumatkalla Nikkaluoktasta Laddujärven kodalle. Tuolloin tuli vain todettua, että kyseinen paikka on olemassa ja että sinne pitää mennä uudelleen, jos ei muuten niin erinomaisten vohvelikahvien takia. Eilen saavuin kotiin kolmen yön reissulta, johon sisältyi Nikkaluokta-Fjällstation-väli kahteen kertaan, Kebnekaisen huiputusyritys ja päiväretki Tarfalan laaksoon. … Continue reading Missä on Nils?