Koronapäiväkirja

Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisen kuivakan otsikon, jonka olen nähnyt useammassakin blogissa viime aikoina. Jotenkin vain tuntuu, että tähän hetkeen on kiinnostavaa palata myöhemmin ja siksi kirjoitan nyt, vaikka ei ole varsinaista ydinasiaa.

Minun arkeen hallituksen ohjeistus ihmiskontaktien vähentämisestä ei ole vaikuttanut ihan kamalan paljon. Olen ollut kohta vuoden ipanan kanssa kotona ja olen sitä edelleen. Eniten harmittaa, että Hellu otti tähän kevättalvelle isyysvapaat, joiden aikana meidän oli tarkoitus käydä siellä sun täällä tapahtumissa ja reissata jonnekin tunturiin koko jengillä hiihtämään ja hengailemaan. Ollaan sen sijaan oltu kotona. Vähän pelottaa, minkälainen susilapsi tuosta ministä kasvaa. Nyt kun se vihdoinkin on alkanut ymmärtää omanikäisten leikkikavereiden päälle, niin niitä ei voi tavata.

Itsellänikin on hirveä ikävä kavereita ja olen huokaillut, kuinka sanonta ystävät ovat perhe, jonka itse valitset pitää todellakin paikkansa. Olkoonkin somet ja videoyhteydet, se ei ole sama kuin rötköttää sohvalla kahvikuppien kera vaikka ihan hiljaa omien valittujen ihmisten kanssa. Miellän itseni introvertiksi siinä mielessä, että tarvitsen tarpeeksi omaa aikaa ja tilaa mutta joku raja sentään! Olemme olleet tekemisissä minun ja siipan vanhempien kanssa, mutta ihan oikeasti ihminen tarvitsee omanikäistänsä seuraa säilyäkseen tervejärkisenä (kaikella lovella).

Minua on huvittanut uutisointi siitä, miten ihmiset ovat kirmanneet ulos muiden harrastusmahdollisuuksien ollessa tauolla. Varsinkin täältä Lapista käsin Uudenmaan ulkoilualueiden ruuhkat olivat vähän koomisia joskin ymmärrettäviä. Loppukevät (siis se kun ei oikein viherrä mutta ei ole enää luntakaan) ei kuitenkaan ole varsinainen retkeilyn huippusesonki, paitsi ehkä lintuharrastajille. Ihan kuin luonto nyt pakottaisi ihmiset sinne katsomaan itseään herkimmillään, kun pesitään ja lisäännytään ja aloitellaan kasvukautta. Ajattelen optimisesti, että koko koronakriisi saisi ihmiset oivaltamaan jotakin – en osaa kyllä määritellä tarkalleen mitä, mutta varmasti se liittyy luontoon, elämäntapaan ja asioiden tärkeysjärjestykseen.

IMG_5103

Ollaan vietetty aikaa pilkillä. Kuten kuvasta näkyy, se vaikuttaa siltä kuin oltaisiin otettu kauhean vakavasti tuo etäisyyden ylläpito. Todellisuudessa meininki on sama joka kevät.  Kaiken huipuksi siinäkin on ollut todella huonoa menestystä.

Ja koko ajan tuulee, perkele.

IMG_5182

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s